Miesten työmarkkina-asema heikkenee

Työntekemisen tavoissa on 14 vuodessa tapahtunut yleistä keskustelua vähemmän merkittäviä muutoksia. Aiheesta kirjoittanut tilastokeskuksen tutkija Anna Pärnänen pohtii osa-aikatyön, nollasopimusten ja niin kutsutun vakituisessa työsuhteessa toimivien määrällisiä muutoksia. Jonkin verran artikkeli kertoo myös osa-aikaisuuden syistä ja yksinyrittäjyyden kasvusta.

Nollatuntisopimukset ovat yleistyneet ja peräti 83 000 työntekijällä oli vuonna 2014 työtulojen merkittävää vaihtelua. Tästä joukosta osa-aikaisesti työskenteleviä oli 30 000 eli opiskelijoita. Jäljelle jäävästä joukosta 21000 haluaisi lisätunteja eli siis tehdä töitä lisää ja ansaita enemmän. Tätä selittää Pärnäsen mukaan taantuma. Osa-aikaisen työntekimisen syistä merkittävä on pysyvän työn puute, joskin suurimmalle osalle työn osa-aikaisuus sopii: 31% hoitaa lapsiaan tai omaisia, 9 % opiskelee, ja 18% haluaa muista syistä tehdä töitä osa-aikaisesti.

Osaikaisuuden ehtoja on työelämässä kiristetty mm. osa-aikaeläkkeen poistamisella. Osa-aikainen työ on kuitenkin kasvanut ja selittäjä voi olla paljon porua aiheuttaneet nollasopimukset.

Valtaosalla ei muutoksia – yksinyrittäminen rajussa kasvussa

Pysyvyys jyllää: kaksikolmasosaa kaikista työntekijöistä on kokoaikaisessa ja pysyvässä työsuhteessa eli yhteensä 1,5 miljoonaa työikäistä. Tältä osin työnteon tavat ovat olleet koko 2000-luvun samanlaisia.

Normaalityönteon muotojen ulkopuoliset tehtävät ovat selkeimmin muuttuneet itsensätyöllistäjien kasvavalla joukolla. reilussa kymmenessä vuodessa yksinyrittäjien määrä on kasvanut työmuodoista voimakkaimmin. Tilastotieteilijä ei ota arvolatautunutta kantaa yksinyrittäjien määrän kasvuun. Sitä on selitetty sekä myönteisenä että kielteisenä ilmiönä (Pärnänen & Sutela 2014).

Naiset sinnittelevät ja miesten asema kaksiteräinen miekka
Miesten kohdalla normaalityösuhteet ovat yleisempiä kuin naisten. Kokaikaisessa työsuhteessa olevia miehiä on 100 000 naisia enemmän. Miehet toimivat myös naisia enemmän yksinyrittäjinä. Naiset puolestaan hallitsevat osa-aikaisissa työsuhteissa ja heitä on selvästi enemmän ammatinharjoittajina ja friikkuina sekä apurahatutkijoina. Miesten työnteon tavat muuttuvat naisten vastaavia hitaammin, mutta muuttuvat. Työmarkkina-asema on siis parempi, mutta myös työttömyys on miesten osalla naisia yleisempää.

Pärnänen toteaa naisten sinnittelevän miehiä paremmin työssä kiinni. Pitkäaikaistyöttömyys siirtää miehiä työn marginaaleihin.

Joustavuus lisääntyy tavalla tai toisella

Työmarkkinoiden ihanne on ehkä murtumassa vaikka pitkä täyspäiväinen työ on edelleen vallitseva. Joustavuus lisääntyy näemmä joko osa-aikaisuuden, yksinyrittämisen, freelance-toiminnan tai ja nollasopimusten kautta.

Osalle joustavuus sopii. Samoin yrittäjyys. Naiset menestyvät joustavuutta vaativilla työmarkkinoilla miehiä paremmin, mutta tienaavat työuran aikana vähemmän. Täyspäiväisessä työssä miesten osuus on ehkä hiipumassa ja tämän perusteella se ei ole pelkästään huono asia. Kun mies putoaa työmarkkinoilta, hän myös naista useimmin siirtyy pitkäaikaistyöttömyyteen. Naiset joustavat ja selviytyvät muuttuvassa työelämässä.

Miehet seuraavat perässä?

Ei kommentteja »

Ahkeruutemme on myytti

Emme me suomalaiset ole riittävän ahkeria. Myytti pohjautuu teollistamisen vaarhaisiin vaiheisiin ja sodanjälkeisen ajan “pakkoahkeruuteen”. Luin juuri Palkansaajien Tutkimuslaitoksen Eero Lehdon kolumnin aiheesta, joka väittää tuottavuusloikan olevan mahdotonta toteuttaa. Kyllä tuolla “ei onnistu” -otteella ennuste toteutuu.

Mitäs jos olisimme tässä asiassa kerrakin ihan rehellisiä. Eikä sitä Lehdon selitystä piilotyöstä ja muuta jaaritusta.

Ensinnäkin yksilölliset erot ovat suuria sekä työmäärässä että tuottavuudessa. Tämä asia pitäisi tunnustaa. Joku on porukassa sekä ahkera että älykäs ja hänelle tämän tulisi näkyä lompassa ja sillä selvä.
Hyvin suuri osa työntekijöistä on sellaisia, joilla on varaa parantaa ainakin jonkin verran ahkeruudessa ja työn tuottavuudessa. Tämä on juuri sitä kuuluisaa paikallista sopimista.

Toiseksi pieni paine tekisi välillä hyvää. Juuri keskustelin kollegani kanssa aiheesta ja totesimme ponnistelumme lisääntyvän tosiasioiden edessä. Hankalaan asiaan tarttuminen on usein vaikeaa ja varsinkin kun on jo tottunut pääsemään vähän helpommalla. Minun lisäkseni näitä helpolla päässeitä on tässä maassa enemmän kuin yhden käden sormilla laskettava määrä.

Kolmanneksi ahkeruus, työmäärä ja tuottavuus ovat rinnakkaisia tekijöitä vaikka olen itsekin toisin väittänyt. Ahkera ja työhönsä sitoutunut miettii sitä miten hommat voisi tehdä paremmin. Laiska ja mukavuudenhaluinen sitä miten voisi päästä vähemmällä. Toimivien tuottavuusratkaisujen luominen ja toimeenpano vaativat ponnistelua. Turha väittää vastaan.

Yhteenvetona meidän uskomuksemme suomalaisista ahkerana kansana on syytä laittaa luupin alle. Paikallinen sopiminen voimaan ja kullekin ansionsa mukaan. Laiskat ja lusmut töihin!

Ei kommentteja »

On vacation

We are on vacation on 22nd June until 27th July. Have a nice summer!

Ei kommentteja »

Miten jarruttajien kanssa pitäisi toimia?

Eilen Niinistön Saukki järjesti hyvän palaverin. Listalla oli kaksi järeää asiaa, jotka näennäisesti eivät kuulu yhteen: Miten Suomelle kaasua – ja mitä Venäjän kanssa pitäisi tehdä?

Tosiaankin näillä kysymyksillä on yhteistä vaikka ei siltä näytä. Molemmissa on kyse jarruttamisesta. Uusi hallitus on painanut kaasua ja jo ensimmäiset lähdön kokeilut ovat saaneet suuret joukot tarttumaan erilaisiiin jarruihin.

Venäjän touhua on vähän vaikea ymmärtää, mutta jossain määrin siinäkin on kyse jarruttelusta, joka ilmenee erikoisena nykivänä jarru-kaasu -ilmiönä.

Teemoilla on merkitsevä tulkintaero. Suomen talouskehitys on tunnustetusti huonoa ja realiteettitaju vaikuttaa parantuneen. Enää on vain keinovalikoiman käytöstä erilaisia käsityksiä.

Venäjä ei vaivaa päätään tuotantorakenteen ja demokratiavajeen kysymyksillä vaan yrittää painaa jarrua ympäröivän maailman kehitykseen.

Ei kommentteja »

Liikunta edistää oppimista Afrikassa

Se on tiedetty ja siihen uskotaan, mutta näytöt puuttuvat. Siitä oli kyse tässäkin laajassa evaluaatiohankkeesta, jossa tarkastelimme kymmenen vuoden aikana tehtyä liikunnan ja urheilun kehitystyötä Tansaniassa.
Tilastollista näyttöä liikunnan oppimista ja kouluselviytymistä edistävästä vaikutuksista löytyy maailmalta, mutta tässä ei ihan vielä päästy siihen.

Mutta! Eteenpäin on menty isoja askelia. Erityisesti asenteissa liikuntaa kohtaan. Nuoret naiset ja miehet ovat kiinnostuneita liikunnanopetuksesta ja oppimisesta, ei vain pelailusta. Valistuneet opettajat käyttävät liikuntaa keinona “koukuttaa” koulupudokkaat takaisin kouluun.

LiiKe ry ja sen tansanialainen järjestökumppani SDA ovat tehneet antaumuksella työtä jo yli kymmenen vuotta. Tulokset näkyvät valtakunnan tason liikunnanopetuksessa. Juuri allekirjoitettu puitesopimus paikallisen opettajajärjestön kanssa kertoo varteenotettavasta kansallisesta vaikuttavuudesta. L

Kehitysyhteistyöstä käydään taas vilkasta keskustelua. Hyvä niin. Tämä raportti osaltaan vieköön tätä eteenpäin.

Ei kommentteja »

Happiness on lämmin ase

HappinessJohn Lennonin laulu kertoo onnesta lämpimänä aseena. Minulla oli onni kohdata Happiness, joka on lihaa ja verta. Hauska nimi eikö totta!

Esittelimme toisemme: I’m Tapani hello, I’m Happiness. Minulle tuli heti hymy huulille ja aloin toistelemaan nimeä Happiness, Happiness ja naureskelin. Happiness pysyi tyynenä automatkan kohti palaveripaikkaa.

Palaveri littyi evaluaatioon ja olin hieman ärtynyt tilastojen puutteista tapaamisen alussa. Tivasin näyttöjä. Happiness pysyi kollegansa kanssa tyynenä. Sitten hän alkoi kertoa viisauksia: “Kuule kyllä liikunta vaikuttaa lasten koulunkäyntiin: yhteisyys kasvaa, opettajan ja oppilaiden valtaerot vähenevät ja kaveruus sen on iso asia!” Happiness ei tyrkyttänyt mielipiteitä , ne vaan tulivat jostain rauhallisesti ja tyynesti. Viisas nuori nainen.

Minä sulin.

Happiness is a warm gun!

Ei kommentteja »

Afrikan tähti

Tapasin pölyisillä Tansanian ylänköalueilla liikunnanopettajan, joka sai minut uskomaan Afrikkaan. Salome kertoi palostaan auttaa tyttöjä murtamaan käsityksiä siitä mitä tytöt voivat tehdä.

Lähdimme työpajan jälkeen kävelemään kentille ja tähti kertoi suunnitelmistaan, joihin kuuluu maisterin tutkinto, oma liikunta-alan yritys ja palvelu joka saa lapset rakastamaan liikuntaa. Udellessamme missä tämä firma voisi sijaita, saimme napakan vastauksen ei ainkaan pääkaupungissa! Muuallakin tarvitaan palveluja ja kaiken ei tarvitse sijaita Dar Es Salaamissa.

Tämän tähden paidassa luki Tapanilan Erä. Salomella on ensimmäinen erä menossa ja lisää tulossa. Ennen maisteriopintojaan hän ehtii vielä innostamaan montaa poikaa ja tyttöä liikkumaan, pelastamaan koulupudokkaita ja valmentamaan pelaajia eteenpäin. Salome aktivoi myös koulun muita opettajia osallistumaan liikuntaan. Manwewan koulun opettajatiimi toimii tehokkaasti.

Tähti löytyi!

Ei kommentteja »

Eläkkeelläkin tienaa

Kannattaako eläkeläisen tehdä töitä? Tätä kysyi Veronmaksajien Taloustieto lehti 9/14 viime viikolla. Kun kysymys on nimenomaan rahasta vastauksen pitää olla tarkka ja tyhjentävä. Ikävä todeta että tämä kuitenkin riippuu vähän tapauksesta. Keskimääräistä 1500 € kuukausieläkettä saavan kohdalla käteen jää lehden mukaan 5000 € vuosiansiosta 67 % eli 3350 €. Eikös tuokin kannata ottaa vastaan!

Tekesin rahoittamassa kehityshankkeessa olemme SOL:n kanssa laskeneet erilaisia ansaintamalleja. Keskeinen havaintomme oli että jos vertaamme pelkkää eläketuloa eläkkeen ja työn tuottamaan vastaavaan ansioon häviää elekäketulo kisassa. Työtulosta tehtävät vähennykset ovat työtä tekevälle eläketulovähennystä parempia.

Olemme kehittelemässä tähän malleja ja esimerkkejä. Tässä mielessä Taloustieto oli tehnyt ansiokasta työtä. Alla lehden laskelmien perusteella tekemäni Paulan esimerkki.

Paulan eläke on 1500 € kuussa ja vuodessa eläketuloa kertyy 18000 €, josta maksaa veroja 17,3 % eli käteen jää vuodessa 14 896 €. Paula haluaa kuitenkin hankkia lisätuloja ja parantaa 68-vuoden jälkeistä eläkettään tekemällä töitä. Lastenlasten kanssa on suunnitelmia matkustaa ja pieniä hankintoja edessä.

Paula hakeutuu töihin ja tienaa lisäansioita 900 € kuukaudessa eli vuodessa 10000 € kun hän jättää heinäkuun väliin. Paulan vuosiansioksi muodostuu 28000 €. Lisätulosta menee veroa 30 % ja kokonaisansioiden veroprosentiksi näin 21,8 %. Palkasta pidätetään lisäksi sairausvakuutuksen päivärahamaksu, joka 84 € vuodessa. Työttömyysvakuutusmaksua Paulan palkasta ei sen sijaan enää peritä kun hän on yli 65-vuotias. Paulan nettotuloiksi muodostuu 21 888 € eli nettorahaa tulee vuodessa työstä aiheutuvat kulut huomioiden noin 5000-6000 €.

Eläkettä Paula kerryttää kahden vuoden työskentelyllään 1,5 % palkkatulosta vuodessa 15 € eli yhteensä 30 € kahden vuoden työjaksolta. Mikäli Paula elää yhtä vanhaksi kuin äitinsä eli 92 –vuotiaaksi ehtii hän tienata 24 vuoden aikana 720 €.

Lähde Veronmaksajat Taloustaito 9/14

Parin vuoden lisäansiot tämän mukaan kannattaisivat taloudellisesti. Kyllä 10 000 € on sekin rahaa.

Toivon tähän viisailta kokemusasiantuntijoilta tai laskentaexperteiltä kommentteja.
(more…)

Ei kommentteja »

Tänään Taloussanomat esitteli tilastoja suomalaisten odotetuista terveistä elinvuosista ja kytkennöistä työssäjatkamiseen . Mukana on vertailu, jossa asemamme ei aikuisväestön terveyden kannalta ole mairitteleva. Euroopan kärjessä ovat Sveitsi ja Ruotsi. Kummassakin asuneena vahvistan artikkelin viestin. Juttu on asiallinen, mutta siihen liittyvät kommentit menevät harhapoluille: poliitikkoja syytellään, naisten ja miesten eriarvoisuuteen takerrutaan ja herjoja heitellään.

Toivoisin jutun ytimestä otettavan sitä kuuluisaa vaaria: Vähän kepeämpää asennetta elämään, kohtuullisia elämäntapoja ja valoisampaa asennetta. Näiden osalta pääsee pitkälle katselemalla sitä kuuluisaa peiliä ja nauramalla itselleen. Minä olen hyvä esimerkki turhan vakavasta kynän ja lapion puristajasta. Kovimman ohimon kiristyksen hetkellä kun katsoo ruttuista naamaansa ei voi olla hörähtämättä nauruun: “Mitäs siellä taas synkistelet!”

Ja viimeinen kaneetti työnteon ja terveyden suhteeseen. Olen nähnyt iloisia ja hyväkuntoisia suorittavan työn tekijöitä. Olen myös nähnyt iloisia papereiden kääntelijöitä. Suurin osa heistä on tien valoisan puolen kulkijoita. Olisiko tällä sielunmaisemalla jotain tekemistä elämänkulun terveyden kanssa?

Ei kommentteja »

Usein kuultu väite on, että vanhat vievät nuorten työpaikat jatkamalla työelämässä säädettyä pidempään. Tämä väite on sukua uskomukselle, jonka mukaan työaikaa vähentämällä lisätään työpaikkoja. Ajatuksen takana on oletus työn vakiomääräisestä kakusta, josta työtä jaetaan sitä haluaville. Kun toinen saa kakusta palan, toinen jää ilman sitä.

Työmarkkinat ovat kakkua moniulotteisempi ja dynaaminen ilmiö, jossa kakku voi pienetä tai kasvaa erilaisten tekijöiden seurauksena. Taannoisessa lehtijutussa http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2014/08/27/tyoelaman-asiantuntija-lataa-aaliomaista-kiistella-elakeiasta vertasin nykytyöelämää maatalousvaltaiseen aikaan, jolloin vanha isäntä ja emäntä tekivät työtä nuorempien rinnalla. Jos työmarkkinat  toimisivat kuin viljely, tarkoittaisi edellä kuvattu idea sitä että vanhan isännän töiden lopettaminen ja peltojen paketointi lisäisi muille vastaavaa työtä. Näinhän se ei tietenkään mene.

Vanhana peltoa viljelevä isäntä ja siipikarjaa hoitava emäntä ovat tuottavia yhteiskunnan jäseniä. He lisäävät työn kakkua. He myös toivottavasti tienaavat työllään rahaa, jolla ostavat palveluja. Peltoa viljelevä ostaa lannotteita, välineitä ja laitteita niitä valmistavilta ja pyörittää näin heidän liiketoimintaansa. Ikääntyvä viljelijäpariskunta saattaa myös lomailla ja työllistää maatalouslomittajan sekä kylpylähotellin henkilökuntaa.

Samankaltainen tilanne on ikääntyvällä työntekijällä, joka jatkaa työelämässä säädetyn eläkeiän jälkeen. Hän voi tehdä pirstaleisilla työmarkkinoilla työtä, joka sopii hänelle ja täydentää esimerkiksi eläketuloa. Tällä tulollaan työntekijä ostaa palveluja, ehkä hieman parempaa ruokaa  tai herkkuja lähitorilta. Ikääntynyt vaikka pientäkin lisätuloa tienaava pariskunta matkustelee ehkä enemmän ja ostaa lapsenlapsille lahjoja. Työmatkat voivat tuoda lisää rahaa VR:n tai liikennöitsijän kassaan ja työmatkaa varten voi tarvita uutta pyörää.

Työn tekeminen on aina kannattavaa! Eläkeläinen kerryttää eläkettään työtulollaan vielä säädetyn eläkeiän jälkeen. Paitsi että tämä lisää elämään mielekkyyttä ja lisävuosia, antaa se myös käyttöön enemmän euroja. Tämä voi taas lisätä mahdollisuuksia nauttia elämästä.

Sanomani näiden esimerkkien avulla on: työ ei ole yhteiskunnassa syntynyt vakiotekijä. Kansantaloustieteen peruskurssikin sen kertoo: työ on tuotannontekijä, jota lisäämällä kasvatamme yhteistä kakkua. Tästä kakusta on sitten taas mukavampi lohkaista paloja nuorille ja vanhoille.

Kuva: Margareta Halttunen työskentelee eläkkeen ohella kahdelle työnantajalle ja kehittää innokkaasti SOL:n palveluja. Duunion Antero Niemelä peesaa.

Ei kommentteja »