Ei koskaan eläkkeelle häämöttää

Suuri huoli suurten ikäluokkien kansantalouden taakasta on hieman hellittämässä. Olemme tehneet melkoisen loikan 90-luvun tilanteesta, jossa Suomi laahasi ikääntyneiden työllisyysasteessa euroalueen jälkijoukoissa. Nyt vuoden 2012 tilastojen mukaan 55-64 vuotiaiden osalta on tapahtunut ihmeitä: yli 70 % ikääntyneiksi luokitellusta työväestöstä on töissä ja olemme näissä ikäluokissa lähellä Ruotsin tasoa. Joka tapauksessa Euroopan kartalla olemme kiistatonta työllisyysasteen kärkeä www.tem.fi/files/35001/Ikaantyneiden_tyollisyys-_ja_tyottomyyskehitys.pdf . Myös eläkkeellesiirtymisiän odotteet sekä 25-vuotiaiden että 50-vuotiaiden osalta ovat selvästi hypänneet ylöspäin: yli kaksikymppiset odottavat siityvänsä eläkkeelle kuusikymppisinä ja kaksi kertaa vanhemmat 62,3 vuotiaana (Tilastokeskus 2012).

Yhteiskunnan vaikutuskeinot työvoiman pitämiseksi työelämässä ovat olleet rakenteellisia. Työelämästä poistumista onkin Suomessa toisaalta hillitty ja työssä jatkamista kannustettu eläkepolitiikan avulla. Työelämässä pysymisen taloudellista houkuttelevuutta on lisätty kannustavilla eläkejärjestelyillä ja samalla tukittu työnjättöväyliä ja mahdollisuuksia ennenaikaiseen eläkkeelle jäämiseen. Myös johtavassa asemassa toimivien yksilöllisen varhaiseläkkeen alaikärajaa on nostettu 60 ikävuoteen. Kansallisen ikäohjelman ja muiden toimenpiteiden avulla panostettu osaamiseen ja asenneilmaston muutokseen ikääntyvän ja ikääntyneen työvoiman hyödyntämiseksi. 

Mutta. Kummallisuuksia on edelleen väestön työllistymisen tarkastelussa. Eurostat ja TEM tarkastelevat työllistymistä ainoastaan (tai minun saatavillani ovat) 15-64-vuotiaiden ikäryhmissä. Missä viipyvät tilastot 64-80-vuotiaiden osalta? Missä viipyy keskustelu, jossa puhutaan työhön palaamisesta, eläkeinstituution remontista ja ikääntyneenä tehdyn työn merkityksistä? Yksittäisiä lehtiartikkeleita pulpahtaa esiin aika ajoin, mutta poliitikot eivät tietenkään tällaisia asioita uskalla nostaa esiin.

Eläke on etuus ja oikeus, mutta se on myös yksilön yhteiskunnallisesti määrittävä tila. Tämä tila asemoi ihmisen hyödyttömäksi kulueräksi. Tämä on minusta väärin. Oikein on tietenkin sallia eläkkeestä nautinta, mutta väärin on asemoida työkykyinen työvoima työmarkkinoiden ulkopuolelle. Meillä on vallassa vääristynyt ajatusmalli työn vahingollisuudesta yli kuusikymmentä vuotiaille. Tämä harhakäsitys on syytä kumota: työ antaa iloa, sosiaalisia suhteita, ehkäisee dementiaa, mahdollistaa vapaa-ajan kulutuksen ylläpidon ja opettaa uusia asioita. Tärkeintä ei olekaan huoltosuhde, vaan väestön terveys ja vitaalisuus. 

Ei koskaan eläkkeelle on hyvä tavoite. Se kuulostaa pähkähullulta. Sen voi ampua alas toteamalla sen olevan ikääntyvän miehen torjuntataistelua. Sitä vastaan voi taistella sepittelemällä tarinoita työelämän kauheuksista. Ei mene läpi. Työ on hieno ja arvokas asia. Työ tekee vapaa-ajan tavoiteltavaksi ja mielekkääksi. Työ lisää onnea! 

Odotan tilastoja, joissa 64-80-vuotiaista suomalaisista yli 60 % jatkaa työelämässä!

 

7 kommenttia »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>

Current day month ye@r *

  • Pekka Väinämö kirjoitti:

    Nyt alkavat ns. suuret ikäluokat olla pääosin eläkkeellä. – Mutta missä on se sen aiheuttama suuri työvoimapula, josta 10-15 v on peloteltu???

  • Tapani Frantsi kirjoitti:

    Tähän on osaltaan vaikuttamassa juuri suurten ikäluokkien odotettua parempi viihtyminen pitkään työmarkkinoilla. Toinen tekijä on joulukuun uutisten mukaan maahanmuutto, joka on tasoittanut työmarkkinoilta poistumista. Maahanmuuttajille kelpaavat ne työt, jotka kantasuomalaisille eivät kelpaa: siivous päällimmäisenä.

    Työttömiä työnhakijoita oli 2012 n 180 000 (tilastokeskus joulukuu) ja se on suhteellisen vähän ottaen huomioon suhdannetilanteen. Työmarkkinoilla on myös kysyntää, johon ei tästä työttömien joukosta ole syystä tai toisesta täyttäjäksi. Työvoimapula on meillä joka tapauksessa edessä.
    Mahdollista on myös koko työmarkkinoiden supistuminen, työ kun on keskeinen kansantalouden tekijä. Maamme kannalta on parasta, että mahdollisimman moni tekee töitä.

  • Vesa-matti saarakkala kirjoitti:

    Hei ! olisi juteltavaa tapani voisitko ottaa hetkeksi moderaattorin pois päältä jos se on esteenä hyvälle keskustelullemme ?!

  • Pohdiskelija kirjoitti:

    Tapani Frantsi

    Blogisi viimeinen kappale, jossa totesit työn myönteiset vaikutukset hyvään elämään on todellakin faktaa ilman politikointia. Ihmisiä ei voi todellakaan laittaa samaan kaavaan jossa toimettomuuden pitää alkaa saavuttaessa lakimääräisen eläkkeelle pääsyn mahdollisuuden. Tietenkin eläke pitää ottaa vastaan kun sen aika tulee, mutta tämä ei saa johtaa henkiseen tylsyyteen. Mielekkään, taloudellisen toimeliaisuuden loppuminen ei saa olla elävälle ihmiselle päämäärä. Töitä voi jatkaa myös eläkeläinen. Kaikki on kuitenkin kiini omasta itsestä ja itsensä toteuttamisesta.

    Kohtuullinen työnteko, jota jokainen ihminen voi säädellä käytettävisä olevien voimavarojen mukaan on paras tie henkiseen vireyteen ja parempaan oman liikunnallisuuden ylläpitämiseen.

  • Esa Helander kirjoitti:

    tuo kommentti omani yllä on perätön !

  • Tapani Frantsi kirjoitti:

    Voisitko Esa hieman perustella näkemystäsi?

  • Esa Helander kirjoitti:

    Perusteluni on seuraava häirikkö joka piinaa minua puhuu sinullekkin perättömiä? ja esiintyy tuntemattomien ihmisten nimimerkeillä !