Kohti Euroopan parasta työelämää

Olisiko aika myös arvostaa paljon parjattua työelämäämme? Tai ainakin tunnustaa, että työelämän laatu on arvokas asia. Ikäkysymysten kinastelun alle hautautuu työn merkitys ihmisen hyvinvointia ylläpitävänä tekijänä. Työ nähdään taakkana ja kuormana sen sijaan, että se nähtäisiin paitsi ansion tuojana myös innoittavana ja elämää rikastavana tekijänä. 

Ennen joulua olin rohkaisevassa seurassa, jossa keskustelu työelämän muutoksesta sai uusia sävyjä. Ryhmä sisälsi ministeriöiden, yliopistojen ja yksityisiä toimijoita. Porukka pohti työelämän kehittämistä nykyistä kokonaisvaltaisemman ihmiskäsityksen pohjalta.  Lähtökohtana oli Suomen tavoite saavuttaa Euroopan paras työelämä vuoteen 2020 mennessä. Tähän tavoitteeseen on tietenkin matkaa, mutta ulkopuolisten arvioiden mukaan Suomen tilanne on sisäistä kritiikkiä selvästi parempi. Ja parhaaksi voimme tulla, rohkealla ja uudistavalla otteella. 

Sotakorvausajan ja vanhempiemme perintönä olemme tottuneet puremaan hammasta ja vaikenemaan. Pomovaltaisuus, yksin puurtaminen, nyrkin taskussa puristelu ja mykkyys voivat ollla kärjistyksiä, mutta niillä hyvinvointiyhteiskuntamme rakennettiin. Teollisen ajan Suomi on kuitenkin vaihtunut notkeiden ja luovien globaaliksi pelikentäksi. Tällaisessa ympäristössä kulttuurinen osaaminen, kyky hypätä junasta toiseen ja yhteispeli ovat kovan osaamisen rinnalla keskeisiä osaamistekijöitä. Työpaikalla kaverien tukeminen, osaamisen jakaminen ja kekseliäisyys vievät paitsi firmaa myös tekijää eteenpäin. 

Arvostava työelämä merkitsee paitsi johdon osoittamaa kunnioitusta myös jokaisen itsearvostusta ja sopimishalukkuutta. Työnantaja voi vaikuttaa tähän mahdollistajana ja esimerkillisenä toimijana. Vaikeuksien keskellä on johdon paikka näyttää esimerkkiä palkan joustoista työotteeseen. Työelämä ei välttämättä rajoitu organisaation sisään vaan hengittää huokoisena ulos. Parjatut pätkätyöt voivat myös merkitä kyvykkäälle työntekijälle mahdollisuutta hajauttaa riskiään ja oppia uusia taitoja. Myös työurat muuttuvat vaihteleviksi poluiksi. Pitkä putki ja sitä seuraava eläke voi vaihtua vaihtelevien töiden rikkaaksi virraksi, josta voi nauttia vielä vanhanakin.

Paljon parjattu muutos voi myös muuttua mahdollisuuksi ja pilkattu innovatiivisuuden vaade iloiseksi uudistamiseksi. Maailmanlaajuinen kilpailu ei ole vain hintakilpailua. Esteettiset arvot, palvelu ja omaperäisyys synnyttävät lisäarvoa, jota halutaan. Kulttuurituotanto, design ja loistava palvelu erottuvat on sitten kyseessä teolliset tuotteet tai investointihyödykkeet. Meillä insinöörinjurrikat tekevät työnsä hyvin jos ei peräti loistavasti, mutta se pieni ripaus maailmanvalloituksestamme puuttuu. 

Näitä ripauksia voi tuottaa railakas ristipölytys, jossa iloinen näyttävyys astuu esiin. Tästä on maailmalla paljon esimerkkejä parjatusta Italiasta, kadehdittuun Ruotsiin ja USA:n näyttävään elämysteolisuuteen. Arvostavan työelämän hedelmiä ovat rohkeat ja aloitteelliset työntekijät, jotka uskaltavat ajatella isosti ja pomoja nöyristelemättä. 

 

Ei kommentteja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>

Current day month ye@r *