Usein kuultu väite on, että vanhat vievät nuorten työpaikat jatkamalla työelämässä säädettyä pidempään. Tämä väite on sukua uskomukselle, jonka mukaan työaikaa vähentämällä lisätään työpaikkoja. Ajatuksen takana on oletus työn vakiomääräisestä kakusta, josta työtä jaetaan sitä haluaville. Kun toinen saa kakusta palan, toinen jää ilman sitä.

Työmarkkinat ovat kakkua moniulotteisempi ja dynaaminen ilmiö, jossa kakku voi pienetä tai kasvaa erilaisten tekijöiden seurauksena. Taannoisessa lehtijutussa http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2014/08/27/tyoelaman-asiantuntija-lataa-aaliomaista-kiistella-elakeiasta vertasin nykytyöelämää maatalousvaltaiseen aikaan, jolloin vanha isäntä ja emäntä tekivät työtä nuorempien rinnalla. Jos työmarkkinat  toimisivat kuin viljely, tarkoittaisi edellä kuvattu idea sitä että vanhan isännän töiden lopettaminen ja peltojen paketointi lisäisi muille vastaavaa työtä. Näinhän se ei tietenkään mene.

Vanhana peltoa viljelevä isäntä ja siipikarjaa hoitava emäntä ovat tuottavia yhteiskunnan jäseniä. He lisäävät työn kakkua. He myös toivottavasti tienaavat työllään rahaa, jolla ostavat palveluja. Peltoa viljelevä ostaa lannotteita, välineitä ja laitteita niitä valmistavilta ja pyörittää näin heidän liiketoimintaansa. Ikääntyvä viljelijäpariskunta saattaa myös lomailla ja työllistää maatalouslomittajan sekä kylpylähotellin henkilökuntaa.

Samankaltainen tilanne on ikääntyvällä työntekijällä, joka jatkaa työelämässä säädetyn eläkeiän jälkeen. Hän voi tehdä pirstaleisilla työmarkkinoilla työtä, joka sopii hänelle ja täydentää esimerkiksi eläketuloa. Tällä tulollaan työntekijä ostaa palveluja, ehkä hieman parempaa ruokaa  tai herkkuja lähitorilta. Ikääntynyt vaikka pientäkin lisätuloa tienaava pariskunta matkustelee ehkä enemmän ja ostaa lapsenlapsille lahjoja. Työmatkat voivat tuoda lisää rahaa VR:n tai liikennöitsijän kassaan ja työmatkaa varten voi tarvita uutta pyörää.

Työn tekeminen on aina kannattavaa! Eläkeläinen kerryttää eläkettään työtulollaan vielä säädetyn eläkeiän jälkeen. Paitsi että tämä lisää elämään mielekkyyttä ja lisävuosia, antaa se myös käyttöön enemmän euroja. Tämä voi taas lisätä mahdollisuuksia nauttia elämästä.

Sanomani näiden esimerkkien avulla on: työ ei ole yhteiskunnassa syntynyt vakiotekijä. Kansantaloustieteen peruskurssikin sen kertoo: työ on tuotannontekijä, jota lisäämällä kasvatamme yhteistä kakkua. Tästä kakusta on sitten taas mukavampi lohkaista paloja nuorille ja vanhoille.

Kuva: Margareta Halttunen työskentelee eläkkeen ohella kahdelle työnantajalle ja kehittää innokkaasti SOL:n palveluja. Duunion Antero Niemelä peesaa.

Ei kommentteja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>

Current day month ye@r *